Nyt se sitten sattui omalle kohdalle!

Tällaista jälkeä tulee, kun rintaliivit pesee pesukoneessa ja liivit jumiutuvat jostain syystä rummun ja luukun väliin. Olen näitä vuosien aikana nähnyt useampia tapauksia ja aina jälki on samanlainen: kangas on hankautunut puhki kaarituen tai molempien kohdalta muutaman setin matkalta. Olen myös nähnyt tapauksia, joissa kaarituet ovat jopa tummuneet hankauksen aiheuttamasta kuumuudesta.

Tässä yksi syy, miksi rintaliivejä ei kannata pestä koneessa.

Ja nyt se sitten sattui omalle kohdalle! Pesukonetta tyhjentäessä huomasin, että yksi pesupussi oli revennyt ja tiesin heti, että myös siellä olevat liivit olisivat varmasti rikkoontuneet. Ja olin aivan oikeassa: sekä pesupussi että rintaliivit olivat hankautuneet ja hiertyneet rikki ja näky oli hyvin tuttu. Pesupussi oli revennyt reilun viiden sentin matkalta. Liiveissä jälki oli hieman lyhyempi, eikä kangas ollut kulunut aivan puhki asti, joten pystyn varmaan vielä kuitenkin liivejä käyttämään. En siis ollut aivan yhtä huono-onninen kuin ylemmän kuvan punaisten liivien tapaus, jossa kaarituki pilkottaa kujastaan useamman sentin matkalta.

Näin kävi pesupussille ja yksille lempiliiveistäni huono-onnisessa konepesussa.

Moni kuvittelee, että pesupussi suojaisi rintaliivejä, mutta tosiasia on, kankainen pussi ei paljon suojaa, kun huono tuuri sattuu kohdalle. Pesupussi suojaa kyllä rintaliivejä mm. toisten rintaliivien auenneilta hakasilta. Pesupussi suojaa myös pesukonetta esimerkiksi irronneilta kaarituilta, jotta ne eivät pujahda rummun rei'istä rummun ja suoja-altaan väliin. Sinne karannut kaarituki voi aiheuttaa ikävää vahinkoa, joten erittäin tiheäsilmäinen pesupussi on varmin vaihtoehto, jos haluat valmistajien pesuohjeista ja näistä varoituksista huolimatta pestä rintaliivit pesukoneessa.

Myönnän, että en aio siirtyä kokonaan käsinpesuun, sillä se on mielestäni liian vaivalloista. Muistutan kuitenkin, että pestessäsi rintaliivejä koneessa otat aina riskin, että näinkin voi käydä! Jos aiot jatkossakin tästä "pelottelusta" huolimatta pestä rintaliivisi koneessa, tässä neuvoni konepesuun:

• Käytä tiheäsilmäistä pesupussia: Se pitää irronneet kaarituet rummun sisäpuolella. Vältyt myös liivien hakasia tarttumasta toisiin liiveihin ja repimästä pitsejä ja muita kankaita.
• Sulje kaikki hakaset ja irrota mahdolliset liivikorut tai irrotettavat olkaimet ennen pesua.
• Käytä nestemäistä pesuainetta. Itse suosin Soakia, mutta mikä tahansa käsinpesuun tai hellävaraiselle pyykille esim. villapyykille tarkoitettu pesuaine käy. Myös urheiluvaatteille tarkoitettu pesuaine käy, sillä se on tehty irrottamaan likaa ja hikeä matalissakin lämpötiloissa.
• Älä täytä pesukonetta äärimmilleen, vaan korkeintaan puolilleen ja silloinkin mielellään vain pikkupyykkiä, eli liivejä, alushousuja jne. Pesu painavien ja isojen vaatteiden kanssa täyteen tupatussa rummussa voi saada mm. kaarituet vääntymään tai irtoamaan liiveistä eikä kilojen painoisen pyykkimytyn myllytys tee hyvää herkille alusvaatemateriaaleille.
• Annostele pesuainetta hyvin vähän! 2-3 teelusikallista riittää koneelliseen, varsinkin kun konetta ei tule pakata täyteen. 
• Älä käytä huuhteluainetta.
• Linkoa joko hyvin matalilla kierroksilla tai mieluiten ohita linkousjakso, puristele käsin enimmät vedet ja nostele vaatteet narulle kuivumaan. Älä kuivaa kuivausrummussa.

Pieni sukkahousuvertailu: Cette Lucca, Vienna ja Madison

Nyt kun kelit on taas lämmenneet ja mekoissakin tarkenee kulkea, otin testiin kolmet vaaleat sukkahousut Cette-merkin sukkahousuvalikoimastamme. Kaikista sukkahousuista valitsin koon XL, joka kokomerkintöjen mukaan vastaa kokoa 48-50, mutta kuten kaikki varmaan tietävät, niin sukkahousuthan saa lähes poikkeuksessa ottaa ainoa kokoa isompana kuin mitä normaalisti käyttää vaatteissa, jos haluaa sopivat sukkahousut. Pakettien takapuolen mittataulukkoissa, joissa koko valitaan pituuden ja painon mukaan, suositellaankin tätä XL-kokoa minunkokoiselleni, joten koot vastaavat siten valmistajan kokotaulukkoa.

Sukkahousut testissä: Cette Madison, Lucca ja Vienna

Lucca on 20 denierin matta eli himmeäkiiltoinen sukkahousumalli, jossa vahvistettu housuosa ja varpaat perinteiseen tyyliin. Värinä Summer. Summer on värinä hieman tummempi kuin kahden muun sukkahousun Tendresse-sävy ja näin alkukesästä se oli minun kalmankalpeille säärilleni hieman liian tumma, mutta vähänkään ruskettuneemmalle väri olisi varmasti passelimpi. Ja ehkäpä minullekin sopiva loppukesästä. Vaikka nämä eivät ole ns. kreppisukkahousut, niin materiaalissa oli hieman karheahko tuntu. Mallikkaanoloiset perussukkahousut ja normaalikorkea vyötärö pysyi hyvin jalassa.

Vienna on hieman ohuempi 16 denierin puolikiiltävä sukkahousumalli, jossa vahvistettu varvasosa ja kantapää sekä takana koristeellinen sauma. Värinä Tendresse, saumat ja vahvistukset mustat. (Kuvassa on tosin mustat Vienna-sukkikset, ei Tendresse-väriset.) Päiväjuhliin vaaleansävyisen kukkamekon kanssa jätin tämän mallin välistä, mutta voisin ehkä pukaista nämä vaikkapa töihin vähän yksinkertaisemman mekon ja peruskorkkareiden pariksi tai vähän myöhäisempiin iltajuhliin pikkumustan seuraksi. Ja täytyy tässä tunnustaa, että enpä ole ennen saumasukkia tai -sukkahousuja käyttänyt, mutta näyttävät sen verran kivoilta, että varmasti tulevat käyttöön useammankin kerran. Ja vielä vinkki, jos olet ekaa kertaa saumasukkahousuja pukemassa, että kurkkaa vielä peilistä takaapäinkin, että saumat ovat varmasti suorassa!

Madison on 20 denierin puolikiiltävä malli, jossa vahvistettu, erityisleveä ja joustava reisiosa sekä vahvistettu varvasosa. Myös tämän värinä Tendresse. Vaikka kokomerkintä on sama kuin kahdessa aiemmassa sukkahousumallissa, niistä huomaa heti, että ovat kunnolla pyöreälle ja plussakokoiselle mitoitetut, sillä leveyttä riittää ja sukkikset on huomattavasti helpompi pukea päälle. Näissä on myös vyötärökorkeutta todella paljon. Minulla nämä ylettyivät reilusti vatsan yli ihan rintaliivien alareunaan asti. Malli sopii siis reisistä ja vyötäröltä pyöreälle omenamalliselle loistavasti ja veikkaisin, että menevät usealle raskausmahan päällekin, sillä tilaa ja pituutta on reilusti. Reisiosan vahvennos ylettyy myös hieman pidemmälle reisiin kuin Luccassa ja Viennassa - veikkaisin, että kestävät siis myös sisäreisien yhteenhankausta paremmin ja pidempään. (Madisonia löytyy mustana!)

Kevätjuhlaviikonlopun ylioppilasjuhliin jalkaani näistä valikoituivat Madisonit, sillä saumasukat eivät sopineet kukkamekkotyyliin ja Luccan Summer-sävy oli hieman liian tumma alkukesän koivilleni. Kaikkia sukkahousumalleja voin kuitenkin suositella, sillä Cetten sukat ovat perinteisesti olleet superkestäviä ja pitkäikäisiä käytössä. Värillisiä 60 denierin Dublin-sukkiksia minulla on ollut käytössä jo vuosia ja ovat kestäneet hyvin pesuja ja käyttöä.

Lopuksi vielä vinkkejä sukkahousujen ostoon, pukemiseen ja huoltoon:

• Panosta laatuun. Hyvät sukkahousut eivät ole kertakäyttöiset eikä hyviä kestäviä sukkahousuja saa eurolla tai kahdella.
• Ennen käyttöä anna sukkahousuille ja sukille hieman kosteutta ja venytystä. Kostuta kädet puhtaalla vedellä ja taputtele kosteutta sukkahousuille. Anna kosteuden tasoittua hetki ja venytä sitten kevyesti sukkahousuja pitämällä toisella kädellä vyötärönauhasta tai sukansuusta ja toisella varpaankärjistä kuin venyttäisit jumppakuminauhaa. Pari venytystä riittää.
• Pue varoen: Varmista, ettei kynsissä ole teräviä reunoja ja poista korut ja rullaa sukkahousut sormien välissä ja pujota sitten ensin jalkaterä ja siitä pikkuhiljaa ylöspäin. Älä kisko!
• Kun sukkahousut ovat jo jalassa, kosteilla kämmenillä vetämällä sukkahousuja on helppo oikoa (esim. saumasukkahousujen saumat suoraan) ja nostaa vielä viimeiset sentit ilman, että niitä tarvitsee nykiä.
• Pese käsin tai käsinpesuohjelmalla koneessa pesupussissa, ei linkousta eikä rumpukuivausta.

Terveisiä messuilta: Salon Bielizny SS19

Hei pitkästä aikaa!

Kesä oli mahdottoman kiireinen ja nyt on ihan pakko myöntää, että kun on kirjoittanut enemmän ja vähemmän säännöllisesti blogia vuosia, niin innostus on hiipunut ja motivaatio on ollut aika hukassa. Olen tainnut jo monta kertaa aiemmin luvata, että juu juu, nyt taas piristyn, mutta ei itseään voi pakottaa kirjoittamaan, joten olen antanut itselleni armoa ja kirjoitan sitten vaikka harvemmin, mutta kirjoitan vain, kun inspiraatio iskee ja asiaa riittää.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna olin nyt toistamiseen Puolassa alusvaatemessuilla. Tapasin siellä vanhat tutut, ja jos olet Facebookissa Lumingerie Loungessa, niin postasin sinne heti messupäivän iltana jo pari lyhyttä messuvideota reissunpäältä. Tässä kuitenkin vielä kertausta ja ensifiiliksiäni ensi kevään mallistoista.

Ava
Avan kevätmallistossa olisi tarjolla useampaakin kukkakuosia sekä tuttuun tapaan vaaleita sävyjä. Raikkaan rohkeita väripilkkuja ei tällä kertaa näkynyt ihan niin paljon kuin aiempina kausina. Mallistosta löytyi mielestäni oikein nopeasti sellaiset mallit, joiden uskon olevan asiakkaittemme mieleen. Luvassa on tuttuja malleja uusissa väreissä, joten Ava-fanit löytävät sieltä takuulla jotain mieleistä. Ensimmäiset uutuudet tulevat jo tammikuussa ja viimeiset kesäkuussa, joten uutuuksia riittää koko keväälle.

Yksi mielenkiintoisimmista uutuuksista on Avan sporttiliivi, joka mielestäni on malliltaan hyvin lähellä kaarituetonta Libi-liiviä, ja mieluummin olisinkin nimennyt sen sportti-Libiksi kuin urheiluliiviksi, sillä joiltain elementeiltään liivi on mielestäni liian heppoinen urheiluliiviksi. Mutta tämä uutuus tulee vasta ensi kesäkuussa, joten siihen asti saamme vain odotella ja lopullinen sporttisuus ja toimivuus jää sitten testattavaksi ensi kesänä.

Avan 2019 kevätmalliston suosikkejani on tämä kukkakuosinen sarja.

Babella
Mallistossa oli mielestäni nyt enemmän shortsit+toppi-settejä ja vähemmän paitulityyppisiä yöpaitoja. Värit olivat aika luonnonläheisiä ja hempeitä pastellivärejä oli nyt jätetty vähemmälle. Lopullinen kuvasto/mallisto ei ollut vielä valmis, joten ennakkotilauksia pääsen tekemään vasta nyt marraskuulla.


Gaia
Gaian osastolla oli paljon porukkaa ja piti vähän käyttää kyynärpäätaktiikkaa, jotta pääsin asiaan. Näin osaston reunassa yhden rekillisen uutuusmalleja, lähinnä valkoinen-vaaleanpunainen-beige-linjalla, ja ajattelin, että onpas pieni ja varsin väritön mallisto. Mutta väenpaljoudelta en nähnyt heti niitä kahta muuta rekkiä, joille kevätmallisto oli jaettu väreittäin ja kuoseittain. Ja miten väärässä siis olinkaan! Gaian kevätmallistossa oli ehdolla yli viisikymmentä liivimallia - siis kerrassa aivan valtava mallisto! Viime keväiseen tapaan pääsimme antamaan arviomme malleista ja lopullinen mallisto vahvistuu näiden annettujen äänien perusteella tässä marraskuun aikana. Muutamia hyviä ehdokkaita sieltä jo nousi, ja esimerkiksi nyt suosittuja Sandy- ja Nina-malleja olisi tulossa uusissa sävyissä. Nämä ovat meillä vahvoilla, koska mallit on hyviksi jo todettu, ja on aina helpompi ostaa samaa liiviä uudessa värissä kuin täysin uutta liivimallia. Todennäköisesti päädymme tämän syksyn tapaan pariin yksiväriseen malliin ja yhteen printtikuosiseen, mutta päätökset tehdään vasta tässä lähiviikkoina.

Gaian kevätmalliston vaaleita sävyjä.

Gorsenia
Gorsenian kevätmallisto oli aika tumma sävyiltään, kun usein kevätmallisto on ollut hyvin vaalea. Sävyt olivat maanläheisiä, mm. sammaleenvihreää, punajuurisalaatinpunaista, ruskeaa, beigeä, luonnonvalkoisia jne. Simpukkabalconette-mallin ystäviä hemmotellaan vain yhdellä mallilla, mutta väri on kuitenkin hyvin suosittu vaaleanpunaisen ja mustan yhdistelmä. Tästäkin mallistosta lempparit löytyivät nopeasti ja olemme jo ensi kevään mallit valinneetkin.

Gorsenialta on tulossa kauniita murrettuja ja maanläheisiä sävyjä keväälle 2019!

Hamana
Hamanan kevätmallisto oli vielä avoinna ja näimme vain pari suunnitelmaa tulevista malleista. Myös heillä väriskaalaa oli haettu luonnosta ja luvassa on ainakin ruskean sävyjä.


Mitex
Uutuusmalleissa on panostettu kokovalikoimaan ja uusissa tuotteissa kokoja on saatavana 5XL:ään saakka, mikä on aivan huippujuttu! Itselleni parhaiten jäi mieleen korkeavyötäröiset ja lahkeelliset muotoilevat alushousut. Tämäntyylisiä tuotteita meni paljon viime kesänä ja uskoisin, että sama trendi jatkuu ensi kesällekin.


Nessa
Isoimpana uutuutena Nessalta tulee ensi kesänä useamman mallin bikinimallisto. Tämän vuoden kesänä he testasivat markkinoita ja mallejaan yhdellä sarjalla nimeltä Mirabella, joka meilläkin on valikoimassa ja vielä joitain kokoja on jäljelläkin, jos näin talvea vasten bikinitarve iskee. Ensi vuoden mallit on tämän bikinisarjan pohjalta tehty, ja meille on suunniteilla ensi kesän bikinimallistosta jotain yksiväristä sekä jotain kuosillista, mutta paljastamme ne vasta myöhemmin. Alusasumallisto puolestaan oli vielä hieman kesken ja näytillä oli vasta pari printtikuosia sekä pari yksiväristä mallia. Heilläkin kauden värisävyt olivat murrettuja ja luonnonläheisiä. Esimerkiksi eräässä ruusukuosisessa mallissa oli harmaanvihreää ja haaleaa pinkkiä, ja yksiväriset sarjat samaan sävymaailmaan antiikkivihreää ja -rosaa. Malleja tulee kuulemma melko varmasti vielä lisää, mutta mallisto vahvistuu vasta tässä loppuvuoden aikana, joten jäin odottelemaan, mitä sieltä sitten lopulta pullahtaa ja tuleeko jotain ylläreitä. Eniten mieleeni jäi omaakin värisilmää miellyttävä tummanharmaata ja pinkkiä yhdistelevät setti, joka on siis sama kuin tällä viikolla valikoimaamme saapunut Omena, mutta uudessa värissä. Omenan ennakkomenekki on ollut sen verran huikea, että olen aika varma, että tulemme valitsemaan myös tämän harmaa-pinkin keväälle. Omena-setin otin myös itselleni, mutta en vielä lupaa siitä postausta. Lieneekö syksy ja pimeys, joka on vienyt mehut...

Kuvassa alempana juuri valikoimaamme saapunut syksyn 2018 Omena. Keväälle on luvassa sama liivimalli uudessa sävyssä.

Rintojen eriparisuus on täysin normaalia

Rintojen koko ja kokoero on sellainen asia, jota lähes jokainen nainen pohtii ja harmittelee. Olen kuullut useastakin suusta, miten omat rinnat ovat kummalliset tai rumat, koska ne ovat ihan eriparia. Ja moni häpeissään vähättelee tai yrittää peitellä ja piilotella rintojaan, vaikka itseasiassa rintojen eriparisuus on täysin normaalia.

Hyvin harvalla rinnat ovat täysin samankokoiset. Joidenkin lähteiden mukaan rintojen eriparisuutta on noin puolella naisista, toisten lähteiden mukaan jopa 80 prosentilla. (Lähteinä mm. kosmeettiseen kirurgiaan erikoistuneiden lääkäriasemien verkkosivut.) Samojen lähteiden mukaan varsinaisia rintojen kehityshäiriöitä, esimerkiksi tapauksia, joissa toinen rinta ei ole kehittynyt ollenkaan, on noin 10-15 prosentilla. Myös kasvavalla nuorella rinnat voivat olla erikokoiset, mutta useimmiten kokoerot tasoittuvat ajan myötä. Imetysaikana rintojen koon muuttuminen jopa päivän aikana on täysin normaalia, kun maito nousee ja täyttää rinnat. Toinen rinta voi myös olla toista aktiivisempi, mikä lisää kokoeroa.

Pienet kokoerot ovat sellaisia, ettei niihin juuri kiinnitä edes huomiota ja ne ovat "korjattavissa" sopivanmallisilla liiveillä. (Korjattavissa on lainausmerkeissä siksi, että mielestäni eriparisissa rinnoissa ei ole mitään sellaista vikaa, joka pitäisi korjata, mutta jos asia häiritsee, voi asialle kuitenkin tehdä jotain ilman kirurgin veistäkin.) Pieni eriparisuus voi näkyä liivien istuvuudessa ja tällaista kokoeroa voi halutessaan tasoittaa tai häivyttää esimerkiksi kokokuppisilla malleilla ja liiveillä, joiden kupeissa on käytetty joustavaa materiaalia. Tästä syystä itse suosin joustokuppisia liivejä, sillä minullakin rinnat ovat eriparia.

Rintaliivien koko kannattaakin valita isomman rinnan mukaan, sillä hieman tyhjä kuppi näkyy vaatteiden alta vähemmän kuin kupista yli pursuava rinta. Tarvittaessa pienemmän rinnan kuppiin voi asettaa esimerkiksi lisätäytetyynyn, joita on sekä silikonisia että kankaisia. Joissain liiveissä on myös pienet taskut täytteitä varten, jolloin täytteet pysyvät paremmin paikoillaan. Myös olkainten säätämisellä voi parantaa kuppien istuvuutta eli isommalle rinnalle hieman löysemmälle ja vastaavasti pienemmälle kireämmälle.

Jos kokoeroa on paljon, ja se haittaa tai häiritsee, on rintojen kirurginen korjaus mahdollista. Korjausleikkaukset ihan kuin rintojen pienennysleikkauksetkin ovat tiettyjen kriteereiden täyttyessä mahdollista tehdä myös julkisella puolella. Jos rintojen korjausleikkaus on mielessäsi, omalääkäri tai suoraan yksityinen kirurgia ovat paikat, joista apua kannattaa lähteä hakemaan.

Rintaliivikoulu, osa 7: Näin tunnistat hyvin istuvat rintaliivit!

Edellisen postauksen ja nimettömän kommentin innoittamana ajattelin kirjoittaa nyt, miten tunnistat oikeasti hyvin istuvat rintaliivit. Kuvituksena käytän sekä valmistajien tuotekuvia sekä omia kuviani, jotta voit oikeasti vertailla istuvuutta mallin ja ihan tavallisen pulliaisen päällä, sillä aika usein olen kuullut nurinaa siitä, että kyllähän ne rintaliivit mallin päällä istuvat ja näyttävät hyvältä, mutta eivät liivit näytä samalta tavallisen ihmisen päällä. Tai että kyllähän ne pienelle povelle tai silikonirinnalle istuvat, mutta eivät isommassa koossa. Oma kuppikokoni on näissä esimerkkikuvien liiveissä L, N ja O (eli UK-mitoituksen K-kuppi), joten kyllä rintaliivit voivat istua hyvin ja olla tukevat myös isolla kuppikoolla ja luomurinnoilla.

1. Kaarituet

Kaaritukien tulee istua koko matkaltaan rintakehää vasten ja niiden tulee olla välittömästi rinnan juuressa ja kiertää rinnan ympäri.

Kaarituki ei saa jäädä rinnan päälle tai painaa rintakudosta, ei keskeltä, alta eikä sivulta. Jos näin käy, on kuppikoko joko liian pieni, tai tarvitset liivin, jossa on leveämpi kaarituki. (Tämä olisi jo kokonaan oma aiheensa, mutta mainitsen nyt vain lyhyesti, että kaikki rinnat ovat erilaisia, ja rinnan juuri voi olla kapea tai leveä, matala tai korkea. Jos olet jotain tästä keskivaiheilta, eivät kaarituet yleensä aiheuta erityisiä ongelmia. Jos taas rintasi on jompaakumpaa ääripäätä, voi sopivanmallisen liivin löytäminen olla hieman haasteellista, mutta ei mahdotonta, sillä esimerkiksi meiltä löytyy valikoimasta yli kymmenen eri liivivalmistajan liivejä, joista toiset käyttävät selkeästi leveämpää mitoitusta, toiset kapeampaa. Itselleni sopivat pääsääntöisesti kapeahkot ja keskivertoleveät kaarituet, kuten nyt esimerkiksi Panachen kapeammat mallit Jasmine (yllä) sekä Gorseniat ja Nessat (alla). Mutta jatketaan tästä aiheesta toiste lisää...)

2. Kuppikoko

Sopiva kuppikoko ei purista, kiristä eikä kuppiin jää myöskään tyhjää.

On paljon yleisempää, että kuppikoko on liian pieni kuin liian suuri. Liian suuren kuppikoon tunnistaa siitä, että kupin yläreunaan jää tyhjää. Kuppiin voi jäädä myös tyhjää kupin alaosaan tai kupin päähän, mikä puolestaa on merkki liian pienestä kuppikoosta, mikä on monelle yllätys! Selkein merkki liian pienestä kuppikoosta on ns. nelitissit, eli kupin yläreunasta pursuaa ja kupin reuna puristuu rintaan niin, että kahden pyöreän rinnan sijaan etumuksessa on neljä muhkuraa. Lue lisää liian pienen kuppikoon tunnusmerkeistä Rintaliivikoulun kolmannesta osasta. >>

3. Ympärysmitta

Ei liian tiukka, ei liian löysä.

Kumpikaan ääripää ei ole mukava. Ympärysmitan tulisi selän puolelta venytettynä irrota korkeintaan sormienleveyden verran iholta, eli karkeasti noin viitisen senttiä. Jos ympärysmitassa ei ole yhtään joustoa, tulee liikkumisesta ja istumisesta ahdistavaa ja liivit painavat käytössä. Harva tosin käyttää liian tiukkaa ympärysmittaa, ja sen voikin korjata esimerkiksi rintaliivien hakasten jatkopalalla, jos kuppikoko on muuten sopiva. Sen sijaan suurimmalla osalla ympärysmitta on liian löysä. Moni ajattelee, että ympärysmitta on sitä mukavampi, mitä löysempi se on, mutta käytössä kuitenkin liian löysä ympärysmitta aiheuttaa vain lisää epämukavia liiviongelmia. Kun ympärysmitta on liian löysä, eivät liivit tue, joten rinnat hölskyvät liikkeessä. Selkäosan noustessa ylöspäin, etuosa valuu alaspäin, joten rinnat roikkuvat liiveistä huolimatta. Ja kun liivi ei ole ankkuroituna kehon ympärille, se pääsee liikkumaan, mistä seuraa se, että kaarituet alkavat hiertää, liiviä pitää nykiä selkäpuolelta takaisin paikoilleen, olkaimet valuvat alas hartioilta ja olo on varmasti kaikinpuolin epämukava.

Ympärysmitan suhteen olen aina neuvonut mittaamaan pehmeällä räätälinmitalla ensin napakan mitan rinnan alta - siis heti siitä rinnan juuresta, ei pallean päältä tai vyötäröltä. Ympärysmitasta voi vähentää noin 10% ja sitten pyöristää lähimpään viiteen (5) senttiin, sillä rintaliivikoot menevät 5 cm välein. Esimerkiksi oma mittani rinnan alta on noin 82 cm. Moni rintaliivitaulukko ehdottaisi minulle kokoa 80, joka on minulle käytössä kuitenkin liian löysä. Mutta vähentämällä mitasta sen ~10% (eli 82-8=74) saadaan pyöristämällä 75. Ja tämä on liivikoko, jota useimmiten käytänkin. Reilummin mitoitetuissa liiveissä kokoni voi olla myös 70. Vielä helpompi tapa on vain pyöristää oma mitta alaspäin lähimpään liivikokoon (eli minun tapauksessani 80:een) ja sitten valita 1-2 kokoa pienempi eli mitallani 82 joko 75 tai 70. Näistä on hyvä lähteä sovittaessa liikkeelle, niin ei tule ostaneeksi liian löysää ympärysmittaa.

Ja jos sinulla on siellä nyt rintaliivit, joiden ympärysmittaa aloita pohtimaan, niin kokeile vaikka peilin edessä sivuttain seuraavaa: koukkaa käsi alakautta sekän taakse, laita peukalo hakasten kohdalta liivien alle ja vedä ulospäin. Kuinka paljon ympärysmitta nousee irti selästä? Jos yli sormiesi leveden verran, kokeile ensi kerralla ainakin yhtä kokoa pienempää ympärysmittaa.

4. Olkaimet

Olkaimien tehtävä on pitää ja nostaa kupit lopulliseen muotoonsa. Niiden tehtävä ei ole kannatella koko rinnan painoa, vaan se on kehon ympäri ankkuroidun ympärysmitan tehtävä. Siispä jo kolmen aiemman kohdan tulee olla kohdallaan (heh heh), jotta olkainten oikealla kireydellä on merkitystä.

Jos kuppikoko on liian pieni, sitä kompensoidaan usein liian löysillä olkaimilla. Tällöin kuitenkin kuppi valuu alaspäin, kupin nokka nyökkää alaspäin ja kupin muoto muuttuu teräväksi. Olkaimia kiristäessä rinta alkaa pursuta yli kupista.

Jos taas kuppi on liian suuri, sitäkin voi kompensoida kirimällä olkaimet todella tiukalle. Hyvin hyvin harva tosin käyttää liian suurta kuppia, enkä tähän ilmiöön ole oikeastaan koskaan kohdannut muualla kuin huonosti otetuissa tuotekuvissa, kun malli onkin ollut pienempi kuin kuvattavana olevan liivin mallikappale, mutta kuva on kuitenkin ollut pakko ottaa.

Liian pienen ympärysmitan kanssa olkainten kireys ei usein ole ongelma, ellei kuppikoossa ole ongelmaa. Sen sijaan liian suuri ympärysmitta aiheuttaa todella paljon olkainongelmia, ja näissä moni erehtyy luulemaan, että liivimalli on väärä. Ja tästä syystä esimerkiksi suositaan tai suositellaan isorintaiselle kokokuppista mallia, jotta rinta ei pursuaisi yli kupista, mutta vika ei siis ole mallissa, vaan koossa. Liian isolla ympärysmitalla liivi ei ole ankkuroituna paikalleen, mistä syystä liivit liikkuvat kehon ympärillä, hiertävät ja hankaavat, ja kun liivit eivät tue, rinnat pääsevät hölskymään ja hyllymään. Mitä isompi kuppikoko, sitä isommaksi rintojen liike muuttuu. Ja tämä aiheuttaa sen, että olkaimet joka askeleella tai liikkeellä hieman nytkähtävät olkapäiltä ja jo pienenkin liikkeen jälkeen valahtavat alas olkapäiltä. Liian suurella ympärysmitalla rintojen paino tulee liiaksi olkaimille, mistä syystä olkaimet pureutuvat hartioihin ja painavat kipeästi. Ja tämä on jälleen ongelma, jota moni yrittää korjata olkainpehmusteilla tai etsimällä rintaliivejä erityisleveällä olkaimella, kun iso osa ongelmasta korjaantuisi sopivammalla liivikoolla.

Mutta eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi pituutta taas yhdelle rintsikkapaasaukselle, eli jatketaan ensi kerralla!